Keräilijä, hamsteri, sulovilen

Ai että kun tuo otsikon kaikki ominaisuudet löytyvät samasta persoonasta; mistään ei voi luopua jos vaikka joskus tarvitsee ja uutta tulee koko ajan lisää "kun halvalla sai". Kotona ja mökillä nurkat alkavat olla kiitettävän täynnä kaikkea ihanaa ja korvaamatonta. Alla olevassa kuvassa vanha Arabia, 60-luvun Aravia, vanhat kahvipurkit ja emalikattilat asustavat sulassa sovussa söpön vaaleanpunaisessa keittiössä. Muurin kylki on saanut puvukseen kauniin punaisen värityksen, saumojen väri on mielestäni erikoisen ylhäinen; saumat on maalattu hopealla, melkein, sillä kaikki maalatut saumaviivat eivät todellakaan ole saumojen kohdalla. Harmi, että leivinuunista on muutama tiili romahtanut sisältä. Täytyisi jostain löytää tarpeeksi näppärä muurari, joka korjaisi leivinuunin sekä hellanpuolen. Hellaankaan ei ole pariin vuoteen yritetty tulia, sillä savut tulevat sisään hellan renkaiden raoista. Miten rakastaisinkaan  puuhellan lämpöä, tai leivinuunissa paistuvien herkkujen tuoksua...

Mökkielämää

Tervetuloa, mökkivanhus tervehtii meitä viikonloppu toisensa jälkeen. Jo muutaman vuoden To Do-listalla on ollut mökin uusi punamulta-pinta. Josko jo tämä kesänä, tämä auringon puolen seinä alkaa olla jo harmaa.

Käykää sisään, toteaa porttivanhus. Porttivanhus palautettiin viime kesänä alkuperäiseen tarkoitukseensa poistamalla molemmin puolin rehottava sireeni sekä kuusiaidan alku. Nyt portista on niin mukava käydä mökkiin ja toisaalta mökistä vaikkapa iltakävelylle kameran kanssa.
 

Sadesäällä mökistä ei tarvitsen lähteä ulos lainkaan, tulet vain takkaan ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Ikkunasta voi vain katsella kun vesipisarat hakkaavat ikkunan reunaan ja pihalaattoihin.

Kevätkylvöjä

Nyt on oikeasti kesä kun kalenteri on käännetty kesäkun puolelle. Melko viluisesti vain alkanut tämä kuu, tänään töissä kaivoin villasukat ja bontson kaapista. Illalla perustimme miehen kanssa kasvimaan muutaman lepovuoden jälkeen. Toissa keväänä haimme kaverin talleilta hevosen lantaa, josta uskoakseni löytyy vielä voimaa tälle vuodelle. Kasvimaalle tuli tällä kertaa avomaakurkkua harson alle, pari perhemansikkaa, talvivalkosipulia, pensasvahapapua myöskin harson alle, lehtisalaattia, kesäsipulia ja kehäkukkaa. Kesäkurpitsat siirretään avomaalle vasta viikon parin päästä, nyt saavat vielä lämmitellä kasvihuoneen lämmössä. Kasvimaalle laitetaan vielä vahapapua kunhan vähän lämpenee. Kasvimaalta kuvia, kunhan jotain kuvaattavaa nousee...

Tomaatit ja yrtit sovussa.

Kurkuntaimi kurkoittaa tukinarua kohti.

Kasvihuoneesta löytyy 2 runkotomaattia, 3 kasvihuonekurkkua, 3 yllätyspaprikaa (kylvin eri lajikkeita ja nyt en tietenkään tiedä mitkä yksilöt niistä selvisivät) sekä yrttejä. Yrteistä siemenestä laitoin basilikan, rukolan ja persiljan, tillin ostin valmiina taimena. Keltainen minipensastomaattikin kasvihuoneessa oli, mutta muurahaiset olivat tehneet pesän sen juurakkoon, joten ulkoistin sen pikaisesti.

Siinä se nyt on; kauan ja hartaasti odotettu puutarhani työmyyrä.

Äitienpäivänä minut yllätettiin perusteellisesti. Mies sanoi mökillä, että lahjani unohtui kotiin. Iltapäivällä kotiin tultuamme hän vei miten liiteriin kummallisen möhkäleen luokse. Oi että kummallisen suuri paketti sisälsi ikioman lämpökompostorin! Kompostori kasattiin heti ja nyt se on jo saanut hiukan tavaraa sisuksiinsa. Prosessin käynnistymistä odotellessa :)

Minun pieni maailmani keväällä, juuri ennen kuin kesä on täällä täysillä.

Kaivon kunnostusta

Viime syksynä mökin lähdeperäisen kaivon vesi alkoi haista omituiselle. Nyt keväällä haju oli edelleenkin vedessä; pintavedet pääsivät siis kaivoon. Viime viikonlopun urakaksi otettiin siis kaivon kunnostaminen. Miehen kaverilla on näppärä minikaivuri ja hän lupaitui uhraamaan lauantainsa kaivuuhommille.

Tälläisen minikaivurin poikani ilmoitti haluavansa.

 

Kaivo oli tarkoitus kunnostaa niin, että kaksi ylempää rengasta nostetaan pois ja välit tiivistetään sementillä. Mahdollisuuksien mukaan oli tarkoitus käyttää hyväksi vanhoja kaivonrenkaita. No ne mahdollisuudet murenivat ensimmäisillä kauhaisuilla; kun kaivon vierestä kaivettiin soraa murtuivat vanhat renkaat täysin. Siinä vaiheessa tuli hoppu keksi uusia kaivonrenkaita, onneksi Vääksyn Sementtituote Oy:n omistaja oli erittäin palveluhenkinen ja renkaat järjestyivät lauantaina. Vieläpä edulliseen hintaan, luulimme niitä paljon kalliimmiksi. Kerrottakoon, että yksi rengas maksoi 40 euroa. Ajatuksissamme olimme varautuneet jopa 100 euroon kappaleelta.

Tässä näkyy vanhan renkaan kunto.

Homma aloitettiin poistamalla

varovasti maata kaivon ympäriltä.

Kaivon kohdalle muodostunut kuoppa täyttyi vedellä todella nopeasti. Yksi pumppu ei ehtinyt mitenkään pitämään kuoppaa tyhjänä. Kaivonkorjaajien oli siis kesken hommien lähdettävä hakemaan lisää pumppuja ja uusia renkaita.

"Kaivo" täyttyi vedellä ja mudalla.

Sähköpumppu ei riittänyt.

Sementtiä väliin ja renkaat päällekkäin. Minikaivuri oli kätevä renkaiden nosteluun. Tässä vaiheessa suurimmaksi haasteeksi muodostui kaivon vasemmalta puolelta pulppuava vesi; uppopumput kaivossa ja kaivon vieressä eivät riittäneet pitämään kaikkea vettä pois. Lopputuloksena oli, että alemmasta saumasta liottui noin 20 sentin pituinen kohta sementtiä pois.

Kaivon sivusta pulppusi vettä.

Sehän alkaa muistuttamaan kaivoa!

Sunnuntain puolella kaivoon saatiin kolmaskin rengas paikoilleen. Tämän jälkeen kaivo eristettiin solumuovilla ja kuoppa kaivon ympäriltä täytettiin soralla. Aikaisemmin kaivon ympärillä oli savista soraa, jossa oli paljon suuria kiviä. Kivet poistettiin, jotta routa ei rikkoisi tätäkin kaivoa.

Kivet käytän tietenkin myöhemmin kukkapenkin reunuksiin.

Mökille jäi siis kaivo auki ja pumppu päälle, sillä meidän oli lähdettävä sunnuntai iltana kotia kohti. Sormet ja varpaat ristissä, jotta pumppu on pelannut ja pitänyt kaivon tyhjänä. Muutoin renkaiden saumat eivät ole kuivuneet. Vielä työn alla selvittää, millä ilman tiivistystä oleva kohta saadaan paikattua.

Myöhemmin urakkana on korjata mökkiin menevä vesiputki; putki vuotaa, mutta mistä? Kaivolta mökkiin on noin 20 metrin matka, toivottavasti vuotokohta löytyy putken alkupäästä. Ei kiinnostaisi kaivaa koko pihaa ylös. Mahdollisuus sujuttaa putki vanhan putken sisään täytyy myös kartoittaa.

Lisäksi kaivoon on lisättävä tietenkin kansi ja lukko lasten vuoksi, mutta myös ylivuotoputki, jotta pintavedet tulevaisuudessa ohjautuisivat muualle.

Kuvapaloja puutarhasta

Ihanaa, se on kesä nyt! Muutaman päivän on ollut niin lämmintä, että onhan se jo uskottava. Ihanaa on ollut taas seurata luonnon heräämistä, muutamia kuvia on tullut napsittua. Laitan tähän muutaman otoksen kevään kauneimmista kukkasista. 


Ensin syksyllä uudistamani penkki. Tilasin Kodin Kukilta mahtavan laatikollisen sipuleita edulliseen hintaan. Laatikossa oli ainakin tulppaaneita useaa lajiketta, hyasintteja eri värejä, lumikelloja ja anemoneja eri värejä. Jollen väärin muista sipuleita oli yhteensä 130 kappaletta. Muutama tulppaaninsipulipussi jäi vielä yli, ajattelin ensi syksynä laittaa ne maahan, jos vielä jaksaisivat lähteä kasvuun. Tähän penkkiin laitoin n. 50 tulppaanin sipulia, tässä näkyvillä vain nämä vaalean keltaiset. Pitääkin mennä huomenissa kuvaamaan loput, ovat nyt vähän myöhemmin auenneet. Hyasintit levittivät ympäristöön huumaavaa joulun tuoksua! :)

Perennapenkit ovat tänä keväänä saaneet jäädä ihan rauhaan kotona. Olen vain tyytynyt ihailemaan pionien kasvua. Tai laitoinhan muutaman kärhön koemielessä maahan. Olin ehtinyt istuttamaan ne jo kun sain kunnolliset ohjeet kärhöjä enemmän kasvattaneelta. Nyt ovat varmasti siis liian pinnassa ja "salaojitusta" ei ole tehty soralla, eikä millään muullakaan.

Pioni tavoittelee versoillaan valoa kohti.

Täytekakkua nam!

Viime viikolla vietimme tyttäreni, Prinsessa Ii:n 6-vuotissyntymäpäiviä. Lauantaina meillä oli prinsessojen (ja pikku-prinssien) kemut ja myös mummot ja kummit vierailivat. Menoa ja melskettä oli melkoisesti kun 4 prinsessaa ja 2 prinssiä kirmasivat ympäri taloa. Myös Muumi-mukeilla oli käyttöä kun sukulaisille ja ystäville keitettiin kahvia.

 Tein syntymäpäiville kermakakun, päälle tietenkin prinsessa-aiheinen kakkukuva. Tässä resepti:

Pohja (paistettu tupperin ultraplus pyöreässä )

6 munaa
2,5 dl sokeria
2,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta 

Täyte
Vadelma-mascarpone täytteen ohjeen löysin Kinuskikissan sivuilta. Laitoin täytettä kahteen väliin, joten tein sen tuplana.
Täytteeseen tuli:
Vadelmia
250 g mascarponejuustoa
3 dl kermaa vaahdotettuna
vajaa dl sokeria
Daim-patukka

Tulin ostaneeksi vain yhden Daim-patukan, joten Daimin maku ei päässyt oikeuksiinsa. Olisi siis pitänyt laittaa Daimiakin tuplana.

Kokosin kakun paistovuokaan, sillä kakku sai "vetäytyä" yön yli jääkaapissa. Kostutin kakkupohjan appelsiinimehulla; mehua tuli n. 2 dl kerrosta kohti. Sitten sivelin levyn Lemon Curdillä ja levitin puolet täytteestä. Toinen kerros samoin.


Juhlapäivän aamuna sivelin kakun päälle kerroksen kermavaahtoa kakkukuvan ja pursotusten laittoa varten. Pursotuksessa kokeilin ensimmäisen kerran kahta eri väriä; valkoisella ensin yksi raita ja sitten punaisella elintarvikevärillä vaaleanpunaiseksi värjätty raita. Tähän tapaan: 

Kakkukuvaan tuli pieni repeämä kun kuva oli hiukan kostunut kermavaahdon kosketuksesta. Hyvin silti kelpasi pienille prinsessoille!

Tässä vielä kuva leikkauspinnasta:

Hyvää oli ja eipä kakkua kahden päivän juhlimisen jälkeen enää jäänytkään!